Muistan tarkasti tunteen, joka oli sekoitus innostumista ja häpeää. Koin, että löysin jotain, mutta ajatus lavalle nousemisesta oli vaan liian nolo. Sanoin naurahtaen kavereille, että ”Eihän tästä puutu, kuin madonna-mikki, niin meitsi olis ihan Sarasvuo”.
Sitä seuraava 17 vuotta meni ihan muissa töissä. Minusta tuli aikuinen. […]
![](https://nobs.fi/wp-content/uploads/2018/08/18425370_10154288168637504_3446455974453307890_n.jpg)