Ilmainen ja ehkä hyödyllinen vinkki poliitikoille

Ohessa ilmainen vinkki jokaiselle poliitikolle ja miksei muillekin. Oma tiimi on vaalityötä tehdessään varmasti innoissaan, mutta miten puhua ihmisille, jotka eivät ole ihan-niin-liekeissä politiikasta tai maan tämän hetkisestä tilasta?

Ohessa ilmainen vinkki jokaiselle poliitikolle ja miksei muillekin. Oma tiimi on vaalityötä tehdessään varmasti innoissaan, mutta miten puhua ihmisille, jotka eivät ole ihan-niin-liekeissä politiikasta tai maan tämän hetkisestä tilasta? Jos turuilla ja toreilla kyselee ihmisten omia, henkilökohtaisia kuulumisia, niin saattaa saada jokseenkin positiivista viestiä. Mutta, entä jos kysyy Suomi-neidon henkistä tilaa? Saattaa olla, että oheiseen kuvaan Wikipediasta kerätty kriteeristö osuu pelottavan hyvin siihen mitä neidon tilasta puhutaan – mediassa ja syvissä riveissä.

 

For arguments sake, jos olisi niin, että diagnoosi F32.1 pitäisi paikkansa, niin on ehkä löydettävissä vinkkejä siihen mitä ja miten kannattaa masentuneelle Suomi-neidolle viestiä. Nyt kysytään sitä kuuluisaa empatiaa. Eli ensimmäisenä neuvona: “Ajatteleppa omalle kohdallesi”, jos itse olisit elämän lyömänä naama tantereessa, niin mitä haluaisit kuulla ja mitä et?

 

Viime kesänä ilmestyi yhdysvaltalainen tutkimus, jonka lopputulema oli, että jos potilas kärsii masennuksesta ja heikosta itsetunnosta, niin ns. positiivinen psykologia kääntyy täysin itseään vastaan. Jokainen osaltaan osaa kuvitella, kuinka otolliseen maaperään masentuneessa uppoaa lauseet “ajattele silleen myönteisesti”, “no nyt tsemppaat hei”, “otappa itseäsi niskasta kiinni”, tai “unohda jo tuollaiset ja ala iloisesti elämään”. Kyllä, jokainen ihminen kaipaa kuulla hyviä juttuja, mutta jos ne ohittavat empatian osuuden kokonaan, niin puhe ei tunnu uskottavalta ja reaktiona on lähinnä inhimillinen “sanonko mihin työnnät sen tsemppisi”.

 

Yhtään sen parempi vaihtoehto ei ole, että kurjaa tilannetta käy vahvistamaan, asettaa muka-empaattisesti oman kaulansa samaan silmukkaan ja istuu odottamaan samaa maailmanloppua autettavan kanssa. Negatiivisten asioiden vatvominen ja vieläpä tehostaminen, myötä-kauhistelu ja myötä-ahdistuminen eivät ole yhtään sen uskottavampia, koska niistä molemmista puuttuu järjellä ja tunteella hyväksyttävä kuva tavoittelemisen arvoisesta tulevaisuudesta. Tällaista kuvaa ei myöskään voi muodostaa kertomalla ihmisille vain asioita, joita ei ainakaan saa tapahtua. Jokainen voi kuvitella omalle kohdalleen, kuinka masentuneeseen vaikuttaa lause “me ollaan pojat jo hävitty tää peli”. Tietysti moisella “tukihenkilöllä” on ylellisyytenä mahdollisuus päästä istuskelun lopuksi olemaan oikeassa ja sanomaan “mähän sanoin, että me ollaan hävitty”. Tietysti, jos kiinnostaa enemmän olla oikeassa, kuin nostaa kansakuntaa, niin tämä reitti kannattaa valita.

 

Ainoa lause, jolla on imua – joka saattaa saada silmät auki ja leuan nousemaan rinnasta on siis kaksiosainen. Eli “Tiedätkö, kuulen mitä sanot ja ymmärrän mitä se tarkoittaa, ymmärrän sen miltä sinusta tuntuu ja se on ymmärrettävää. Mutta tiedätkö, siitä huolimatta minä uskon, että meillä käy ihan hyvin koska… [lisää tähän oma syysi uskoa asiaan].” Jos et moista syytä löydä. Jos et yhtään keksi mikä on se suunta, jonka kautta kulkemalla meille käy hyvin tässä kaoottisessa maailmassa ja jos et omaa yhtään ajatusta niistä keinoista, joilla sinne päästään – niin sinun paikkasi ei ole politiikassa.

 

Ja lopuksi se kaikista tärkein. Tärkeintä mitä masentuneelle Suomi-neidolle pitää sanoa on “Tiedätkö, tämä ei ole sinun syysi.” Joku viisas on joskus aikoinaan todennut, että masennus on sisäänpäin kääntynyttä vihaa ja jokainen, jolla on silmät ja korvat päässään voi havainnoida, että harvoin, jos koskaan Suomen historiassa on tästä maasta puhuttu sen kansalaisten keskuudessa yhtä paljon pahaa, kuin viime vuosina ja yhä kiihtyvällä tahdilla. Tilanne on vaikea ja se taatusti on jokaisen tiedossa. Vaikka edunvalvonnallisista syistä, tai vaalitaktisin perustein tuntuukin, että on parasta on syyttää niitä “muita” ja korostaa omaa tärkeyttä, niin tässä tilanteessa ja klassisesti kansakunnan edun nimissä – pyydän edes harkitsemaan tuttua neuvoa, jonka itse aikoinaan sain omalta isältäni: “Jos sinulla ei ole mitään myönteistä sanottavaa, ole hiljaa.”

 

Elämme maailmassa, jossa näin sanoinkuvaamattoman huono maa on kokonaisuutena arvioiden maailman paras. Mieti sitä.

 

Yhteydenotto

Petri Rajaniemi
Ponder NOBS Oy
+358 44 525 1222

Yhteydenottosi on lähetetty

Kiitos.

Vastaamme mahdollisimman pian.